8 vinkkiä maahanmuutosta kirjoittaville toimittajille

Suomen Kuvalehden jutussa “Hyppivät, kiljuvat ja paiskovat vettä kiukaalle” – Vakiokävijä pelkää, että uimahallista tulee Lähi-itä  (kyllä, tuo on oikea otsikko) käsitellään kokemuksia eri taustaisten ihmisten kohtaamisista uimahalleissa. Juttu kannattaa lukea kokonaan. Se on mielenkiintoinen ja havainnollistava esimerkki vaikeuksista kirjoittaa Suomessa oleskelevista ihmisistä yksilöä ja ihmisyyttä kunnioittavasti.

Alla oleva vinkkilista on jutun inspiroima, mutta soveltuu mainiosti jokaiselle toimittajalle, joka aikoo kirjoittaa maahanmuutosta, kulttuureista, tavoista tai ihonväristä.

1. Kun kirjoitat juttua, älä kutsu pelkästään kantasuomalaisia nimillä ja viittaa muihin monikossa

2. Kun suunnittelet eri värisiä, eri paikoista tulevia ihmisiä käsittelevää juttuasi, haastattele ja siteeraa muitakin kuin valkoisia suomalaisia

3. Älä sisällytä juttuusi safari-osiota, jossa kuvailet itsellesi tuntemattomien, nimettömiksi jäävien ihmisten käyttäytymistä laumaan viittaavin sanankääntein

4. Koita rakentaa jutun kokonaisuus niin, että keskeisenä lähteenä ei ole anonyymin yksittäisen ihmisen muukalaispelkoinen valituspuheenvuoro, jota siteeraat pitkästi

5. Kun käsittelet kulttuureja jutussasi, keskustele muidenkin asiantuntijoiden kuin uimahallin laitospäällikön kanssa

6. Koita otsikoida juttusi niin, että medialukutaidoton pelokas ihminen ei saa siitä lisää sytykettä harhaisille kuvitelmilleen Suomen nopeasta islamisaatiokehityksestä

7. Kyseenalaista, haasta ja tarkenna kommentteja, joita haastateltavasi antaa, mikäli ne niputtavat kaikki Suomen ulkomaalaistaustaiset uimahallissa kävijät häiriökäyttäytyjiksi

8. Kun seuraavan kerran mietit maahanmuuttoa koskevaa juttuaihettasi, mieti kahteen kertaan, soita jollekin asiaan perehtyneelle ihmiselle ja kysy mitä mieltä hän on, mieti sitten vielä kerran

Advertisements
Standard