Taustat jäivät tutkimatta, rasismi sai levitä

Savon Sanomat julkaisi 23.2. kirjoituksen ”Olen ”rasisti” ja kerron miksi”, jota on jaettu facebookissa SharedCount-laskurin mukaan yli 3500 ja tykätty yli 10 000 kertaa. Tekstissä kritisoidaan Suomen tapaa huolehtia hyvin turvapaikanhakijoista samalla kun maan vanhusten- ja terveydenhoito on vaikeuksissa. Kirjoitus sisältää asiallista kritiikkiä Suomen julkista terveydenhuoltoa kohtaan, mutta moni muu asia on pahasti pielessä.

Aloitetaan kirjoittajasta, joka kutsuu itseään “rasistiksi” vain lainausmerkeissä. ”Eläkeläinen Hannu Nyyssönen” on aktiivinen facebookin käyttäjä. Tässä muutamia esimerkkejä hänen julkaisuistaan:

rasse1

rasse2

Nyyssönen esiintyy kirjoituksessaan tasapuolisuuden kannattajana ja puhuu syyttömien rasistiksi “leimaamisesta”, mutta julkaisee rasistisia kuvia, rasistista kielenkäyttöä ja kulttuurisia stereotypioita sisältäviä julkisia päivityksiä. Olisiko Savon Sanomat voinut tarkistaa, kenestä on kyse, ennen kuin julkaisee hänen tekstistä?

Sekin olisi ollut helppo tarkistaa, että sama kirjoitus oli julkaistu MV-lehdessä pari viikkoa ennen kuin Savon Sanomat julkaisi sen. Kun MV-lehti julkaisee jotakin, tekstin uudelleenjulkaiseminen on harvoin viisasta.

Monet Nyyssösen kirjoituksessaan esittämät väitteet eivät kestä päivänvaloa. Hän kirjoittaa:

Olen onnellinen, ettei isäni joutunut kokemaan tätä nöyryytystä ja Suomen erikoista tapaa osoittaa kiitosta hänelle vuosien työstä. Samaan aikaan Suomi ottaa valtavan määrän pakolaisia, tarjoaa majoituksen, yksityissektorin lääkäripalvelut kattavasti, ruokaa sen mukaan, mikä kelpaa maahan saapuneelle, vaatetuksen, kriisiapua, turvaa, seuraa ja hoivaa.

Minä en ymmärrä sitä, että otetaan omalta kansalta pois ja annetaan maahan saapuneelle se, mikä tulisi taata kantasuomalaiselle. Kukaan ei ole tätä pystynyt järkevästi selittämään. Miten voimme unohtaa kansan, joka tämän maan eteen on taistellut, sen jälleenrakentanut ja sitä koko sydämestään rakastanut?

Kirjoituksen logiikka ontuu, sillä Suomessa sosiaalipalvelujen heikentäminen on turvapaikanhakijoihin liittymätön, pitkäaikainen prosessi, jota tällä hetkellä hallituksessa ajavat Perussuomalaiset, Kokoomus ja Keskusta. Linja on ideologinen ja rahaa riittää samalla kyllä esimerkiksi Talvivaaran katastrofikaivoksen rahoittamiseen.

Nyyssösen huomautus maahan saapuvien paremmista etuuksista on sitä paitsi harhaanjohtava. Suomessa yksin asuvan henkilön toimeentulotuen perusosan määrä on 1.1.2016 lähtien 485,50 euroa kuukaudessa. Tämän lisäksi myönnetään esimerkiksi asumistukea. Yksinasuvan turvapaikanhakijan vastaanottoraha ilman tarjottuja aterioita taas on 314,91 euroa, 92,30 euroa mikäli ateriat tarjotaan. Turvapaikanhakijoille ei siis anneta samaa kuin kantasuomalaisille, saati parempaa. Ruuan saaminen vähentää maksettua etuutta huomattavasti.

Suomessa myös edelleen on julkinen terveydenhuolto ja ilman selkeää tutkimustietoa on kyseenalaista väittää, että turvapaikanhakijat olisivat hoidon suhteen paremmassa asemassa.

Turvapaikanhakijoilla ei myös ole monia vakituisesti maassa oleskelevan oikeuksia. He eivät esimerkiksi saa osallistua palkkatyöhön ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, ja silloinkin työtä saa tehdä vain voimassaolevan matkustusasiakirjan haltija. Muilla karenssi on kuusi kuukautta.

Turvapaikanhakijoilta puuttuu vielä se kaikkein tärkein, tulevaisuus. Sisäministerin mukaan turvapaikanhakijoista alle puolet saa jäädä Suomeen. He tulevat hankalista oloista ja odottavat epätietoisuuden vallitessa tulevaisuuttaan koskevia päätöksiä. Se ei ole luksusta.

Savon Sanomilla on raskas vastuu Nyyssösen kirjoituksen julkaisemisesta. Heidän olisi pitänyt tutkia kirjoittajan taustat, jättää rasistista lainausmerkit pois ja pakottaa tätä tarkentamaan väitteitään. Kirjoitus on esimerkiksi jaettu Rajat Kiinni! -ryhmään yhteensä viisi eri kertaa yli 3500 muun jaon ohella. Se tukee ajatusta, että rasismi on ihan ok ja luonnollista, ja monet saavat siitä kaipaamansa lisäperustelun muukalaisvihamielisille ajatuksilleen.

Kirjoituksen julkaisupäätös ilman taustoitusta on esimerkki turvapaikanhakijoita koskevien harhaluulojen leviämisestä suurten medioiden avustuksella ja rasismin normalisoinnista.

EDIT 1.3.2016 kl 11:18: Kirjoitusta ei enää löydy Savon Sanomien sivuilta.
EDIT 1.3.2016 kl 14:24: Nyt taas löytyy.

Advertisements
Standard

Opintolainalla saadaan tottelevaisia velallisia

Opintotuen uudistamista on laitettu selvittämään henkilö, joka pitää opintolainan suurimpana ongelmana sitä, että opiskelijat eivät halua nostaa sitä. Koulutuksen taloustieteen professori Roope Uusitalo ihmettelee opiskelijoiden haluttomuutta toimia ”rationaalisesti” ja investoida itseensä ottamalla lainaa. Uusitalon valinta opintotuen uudistusta valmistelevaksi yhden hengen työryhmäksi on kapean ideologinen veto, joka tuottanee juuri sellaisia tuloksia kuin porvarihallitus haluaa.

Lainapainotteisuuden johtaminen siihen, että köyhillä ei ole varaa opiskella, on onneksi jo tuotu näkyvästi esiin. Vähemmälle huomiolle on jäänyt lainanottoa edistävien ihmiskuva ja lainapainotteisuuden seuraukset velallisen näkökulmasta.

Laina on nimittäin tapa kontrolloida ja eristää.

Uusitalo kirjoittaa Ekonomi-lehden kolumnissaan lainasta hyvänä ”diilinä” ja ihmettelee, miten opiskelijat eivät halua siihen tarttua. Uusitalon käsitykseen rationaalisuudesta selvästi kuuluu, että ihminen miettii koko ajan rahaa, sitä miten voi maksimoida omat varansa.

Kuitenkin monet opiskelijat haluaisivat lähinnä, no, opiskella. Korkeakouluun mennään hakemaan parempaa ymmärrystä ja taitoja, joiden avulla voi toimia yhteiskunnassa, ei sijoittamaan. On tympeää ekonomistista fantasiointia rajoittaa järjellisyys yksilön tulojen maksimoinniksi. Ikään kuin halu olla ajattelematta rahaa ja velkaantua ei olisi järkevää.

Suurinta luksusta yhteiskunnassa tuntuukin olevan se, että voisi hetken olla ajattelematta rahaa.

Opintolaina tekee ihmisistä velallisia ja muuttaa velkaantumisen eräänlaiseksi aikuistumisriitiksi: lukiosta ulos ja velkakirja kädessä yliopistoon. Asuntolaina ei olekaan se ensimmäinen laina, vaan koko aikuisuutta määrittää huolta aiheuttava velan varjo. Valmistuneilla velallisilla on motivaatio ottaa mitä tahansa työtä vastaan. Velan psykologiaan kuuluu syyllisyys ja alistuminen, tottelevaisuus.

Uusitalon ajattelutapa vie pois päin vapaudesta, kohti toisistaan eristettyjä etuaan maksimoivia yksilöitä. Jokainen miettii omaa takaisinmaksusuunnitelmaansa ja seuraavaa investointia. Sellaiset rahaa murehtivat ihmiset ovat muuten hyödyllisiä, kun halutaan teettää työtä koko ajan halvemmalla ja huonommilla ehdoilla.

balls.jpg

Standard

Markkinataloutta ei halua kukaan

Jos voisin poistaa yhden sanan julkisesta keskustelusta, se olisi markkinatalous. Syy on yksinkertainen: sanan käyttö johtaa väistämättä väärinkäsityksiin ja sitä käytetään tahallaan harhaanjohtavasti. Markkinatalous on liian epämääräinen ja liian vahvasti mielikuviin nojaava käsite, että sitä voisi käyttää ymmärrettävästi.

Otetaan muutama viimeaikainen esimerkki.

SDP:n kansanedustaja Timo Harakka julkaisi hiljattain paljon huomiota herättäneen linjapaperin ”Liike 2020”. Siinä Harakka sanoo muun muassa haluavansa ”lisää markkinataloutta markkinatalouteen”. Harakka kirjoittaa:

Markkinatalous on hyvä tapa järjestää yhteiskunnan toimintaa – niissä tehtävissä, joihin se sopii ja silloin, kun se toimii. Julkisen vallan tehtävä on auttaa ja säädellä markkinataloutta – ja määrätä sille rajat.

markkina

Harakan linjapaperin otsikointia

Harakka siis ei oikeastaan halua markkinataloutta missään sen puhtaassa muodossa. Hän otsikoi raflaavasti, mutta markkinatalouden vaatiminen on vain retorinen temppu, hengessä ”katsokaa, minä olen demari ja uskallan käyttää tätä sanaa ja rikkoa tabuja!”. Oikeasti Harakka sanoo haluavansa säätelyä.

Toinen esimerkki löytyy Vihreistä viime hallituskaudelta. Kun Fennovoimalle myönnettiin porvarienemmistön turvin lupa ydinvoimalahankkeelle vuonna 2014, Ville Niinistö kirjoitti aiheesta voimakassanaisen tiedotteen. Siinä Niinistö sanoo, että Kokoomus ”hylkäsi markkinatalouden” ja että ”Vihreät haluaa Suomen olevan länsimainen markkinatalous”.

Vihreät kuitenkaan ei halua Suomen olevan pelkkä markkinatalous. Se haluaa Suomen olevan hyvinvointivaltio, jolla on säädeltyjä markkinoita tietyillä yhteiskunnan alueilla. Sanavalinnan tarkoitus ei ole asemoida puoluetta, vaan näpäyttää Kokoomusta valtiokapitalismin harjoittamisesta.

Vihreät tai Harakka eivät halua Suomeen markkinataloutta. Kukaan Suomessa ei halua.

Suomen talousjärjestelmää on luontevaa kuvata sekataloudeksi. Se tarkoittaa, että meillä on monilla yhteiskunnan alueilla, esimerkiksi kaupan alalla, kilpaillut markkinat. Se tarkoittaa myös, että meillä on tulonsiirtoja, valtionyhtiöitä ja paljon verorahoitettuja palveluja markkinaehtoisten rinnalla, esimerkiksi terveydenhuollossa ja koulutuksessa.

Markkinatalouden vaatimisella Suomeen näytetään tarkoittavan käytännössä, että halutaan vähentää julkisen vallan osuutta jonkin tietyn yhteiskunnan osa-alueen säätelyssä. Vaikka vaatija ei tätä sanokaan, kyse on aina paljon suppeammasta väitteestä kuin talousjärjestelmän perustan muuttamisen vaatiminen.

Suomessa kaikki eduskuntapuolueet ohjelmiensa perusteella ovat sekatalouden kannattajia, tosin hallituspuolueet menevät nyt eri suuntaan ja niin lujaa, että jopa Margaret Thatcher kaivetaan haudasta. Täysin markkinaehtoista yhteiskuntaa on silti vaikeaa edes kuvitella. Suomessa vain pieni talousliberaalien kerho pystyy tähän.

Markkinataloudesta puhumisen voisi lopettaa suosiolla, jos ei halua sanoa muuta kuin, että haluaa lisätä markkinaehtoisuutta tietyllä yhteiskunnan alueella. Voisi sanoa sen, mitä tarkoittaa. Sana ”markkinatalous” kaikuu kyllä mahtipontisena ja antaa epämääräisen kuvan siitä, että sen sanoja pyrkii ”eteenpäin” ja pois virttyneestä suunnitelmataloudesta. Säätelemätön markkinatalous on silti kävelevä katastrofi, jonka ei pitäisi vedota yhteenkään suomalaiseen, joka on saanut maksuttoman koulutuksen ja terveydenhuollon.

Kiinnostavasti Yhdysvalloissa tilanne on tällä hetkellä aivan toinen. Maassa, joka on ollut markkinauskovaisten paratiisi, pärjää nyt yllättävän hyvin sosialistiksi julistautuva presidenttiehdokas Bernie Sanders. Samaan aikaan kysely osoittaa, että USA:n demokraateista selvästi useampi sanoo kannattavansa sosialismia kuin kapitalismia. Retorinen flirttailu vapaalla markkinataloudella saattaa olla tullut tiensä päähän Yhdysvalloissa.

Ehkä Suomessakin vielä jonain päivänä?

Standard

Kehittäisikö Sipilä yrityksiään näin?

Opintotukeen kohdistuvat kymmenien, jopa satojen miljoonien leikkaukset ovat saaneet opiskelijajärjestöt liikkeelle. Moni on muistellut Juha Sipilästä ennen vaaleja otettua potrettia, jossa hän pitelee kylttiä ”Opintotukea ei heikennetä”. Sipilä siis valehteli.

opintotuki.jpg

Toisessa kuvassa Sipilä pitelee kylttiä ”Koulutuksesta ei leikata”. Vale tämäkin, sillä koulutuksesta leikataan ennen näkemättömän paljon. Sipilä on itse kirjoittanut tussilla tekstin perään lisäyksen ”mutta uudistetaan”.

uudistetaan

Uudistaminen ja kehittäminen ovat hallituksen avainsanoja: hallitusohjelmassa luvataan kehittää kymmeniä eri asioita varhaiskasvatuksesta työntekijöiden muutosturvaan.

Sittemmin kehityspuheille on vähän naurettukin. Kun eduskunta syksyllä keskusteli koulutusleikkauksia koskevasta välikysymyksestä, Kokoomuksen kansanedustaja Harri Jaskari huusi kritiikin väliin, ”me kehitetään”. Jaskari sai vastaukseksi epäuskoisen naurunremakan.

Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on myös nyt vetänyt hihastaan kehityskortin. Opintotuen leikkauksia koskevassa tiedotteessa Grahn-Laasonen lupailee epämääräisesti, että opiskelijat otetaan mukaan perustulokokeiluun, jolloin opintotukea voidaan kehittää ”pitemmällä aikavälillä”.

Ketä mahtaa lämmittää tällainen lupauksen irvikuva? Ministeri ei edes voi varmasti luvata opiskelijoiden pääsevän mukaan kokeiluun, jossa siis on kyse etuudesta, jota ei ole olemassa ja jonka synnyttämiseen hallitus ei millään tavalla ole sitoutunut. Kummasti leikkaus muuttuu kehittämiseksi, vaikka aivan sama määrä rahaa katoaa opiskelijoilta.

Kuten monet tietävät, Juha Sipilä puuhasteli kehittämisen parissa myös ennen poliitikon uraansa. Sipilästä kertovan wikipedia-artikkelin mukaan yksi hänen ensimmäisiä pestejään oli kempeleläisen Lauri Kuokkanen oy:n tuotekehitysjohtajana. Tuleva pääministeri johti sittemmin kymmeniä yrityksiä ja kehitti innovatiivisia ratkaisuja muun muassa IT- ja energia-aloilla.

Mieleen tulee, mitä nuori tuotekehitysjohtaja Juha olisi ajatellut, jos häneltä olisi yhtäkkiä uudistamisen nimissä viety kynä, lehtiöt, työhuone ja kehitystiimi? Jos johtoryhmä olisi ensin luvannut kehittämistä ja sitten ilmoittanut, että kyse onkin tuotekehitysbudjetin rutistamisesta minimiin? Tulee mieleen myös, olisiko myöhemmin yritysjohtajaksi noussut Juha ratkaissut yritystensä kilpailukykyhaasteet antamalla kaikille kenkää?

Tuskin. Sipilä ymmärtänee, että jonkin uuden synnyttäminen ei onnistu ottamalla rahat pois. Hallituksen tavoitteena ei selvästikään ole synnyttää uutta, vaan ajaa alas vanhaa ja toivoa parasta.

Valtiontalous ei toimi yritystalouden tavoin, mutta yksi asia on varma: leikkaus on leikkaus. Kehittäminen on jotakin ihan muuta ja se vaatii aina resursseja. Siksi opintotuen kohtalostakin olisi aika alka puhua sen oikealla nimellä: leikkauksena, jolla on ideologiset perusteet.

Sivuhuomiona: Valtiollisen tuotekehityksen ytimestä, TEKESin myöntämistä tuista hallitus leikkaa lähes kolmanneksen. Kehitys kehittyy.

Standard

Hallitus pimitti Venäjän vastaisen operaation Suomessa

Suomeen saapuvista Yhdysvaltojen ilmavoimien hävittäjistä on tiedotettu heikosti. Helmikuun 8. päivä YLE uutisoi, että Ilmavoimat ei ole tiedottanut ollenkaan rajan tuntumassa järjestettävästä sotaharjoituksesta. Sitten kävi ilmi, että eduskuntaa ei oltu informoitu vierailusta. Paavo Arhinmäki kertoi pian saaneensa selville, että myös Yhdysvaltojen maajoukkoja on tulossa harjoittelemaan Suomeen.

Ilmavoimien sivuille YLEn uutisoinnin jälkeen ilmestynyt tiedote kuin myös puolustusministeri Jussi Niinistö puhuvat harjoituksesta osana suomalaista sotilasoperaatiota. Pimentoon jää, että yhdysvaltalaiset lähteet puhuvat aivan päinvastaista.

Amerikkalaisen uutiskanava CNN:n mukaan hävittäjien Suomen vierailu tehdään osana operaatio Atlantic Resolvea. Operaation verkkosivulta paljastuu, että se on suora reaktio Ukrainan sotaan. CNN liittää harjoituksen Yhdysvaltojen päätökseen nelinkertaistaa Venäjän uhkaa torjuva puolustusbudjettinsa. Kyse on siis Yhdysvaltojen tekemästä aktiivisesta sotilaallisesta ulkopolitiikasta Suomen maaperällä.

Herää kysymys, miksi koko operaatio Atlantic Resolvea ei ole mainittu sanallakaan harjoituksia koskevassa tiedotuksessa?

Viime vuonna Suomi jättäytyi kriittisen keskustelun jälkeen pois Atlantic Resolve -harjoituksista Virossa. Yhdysvaltojen kanssa järjestettiin sen sijaan Porin edustalla erillisharjoitus. Silloin HS kirjoitti Virossa harjoittelevista Stryker-panssarivaunuista Venäjälle suunnattuna NATO-puolustuksen signaalina. Tänä vuonna tankit tulevat Suomen maaperälle ja hävittäjät silmiinpistävän lähelle itärajaa.

Puolustusministeri Jussi Niinistö kirjoitti median paineesta selventävän kirjoituksen tämän vuoden operaatioista blogissaan 19.2. Tässäkään tekstissä hän ei mainitse mitään Yhdysvaltojen omista intresseistä harjoituksessa tai NATOsta. Niinistö päättää tekstinsä:

On tärkeää, että kaikki keskeiset puolustuspolitiikkaa Suomessa valmistelevat tahot saavat riittävästi ja oikea-aikaisesti tietoa myös kansainvälisistä harjoituksista.

Suomen liittoutumattomuutta kannattavat kansalaiset taisivat unohtua tältä listalta kokonaan.

On surullinen, huolestuttava tilanne, että kansalaisten on itse kaivettava verkosta oleellista tietoa Suomen puolustussitoumuksista. Siitä on demokratia niin kaukana, että puolustusministeri ja koko hallitus pitää asettaa asiasta kunnolla selkä seinää vasten.

EDIT 21.2.2016 13:00: Lisätty tieto viime vuonna Suomessa käydystä sotaharjoituksia koskevasta keskustelusta.

nato

Standard

“Rasismi”-sana on ongelma, “laiton maahanmuuttaja” ei?

Helsingin Sanomat uutisoi 17. helmikuuta Poliisiammattikorkeakoulun johtaman tutkimushankkeen tuoreesta raportista uhkaavin sanankääntein. Maahanmuuttoon liittyy “vakavia turvallisuusuhkia ja rikollisuutta, joihin Suomi on valmistautunut huonosti.” Jutussa kerrotaan raporttia siteeraten, että pahin skenaario Suomelle olisi ”kymmenien ellei satojen tuhansien laittomien maahanmuuttajien pyrkiminen Suomeen”.

Raportin tilasi Valtioneuvoston kanslia, joka rahoitti tutkimusta 200 000 eurolla. Rahoista yli kolme neljäsosaa meni Poliisiammattikorkeakoululle.

Niin Helsingin Sanomien jutussa kuin itse raportissa kiinnittää huomiota kielenkäyttö. Maahanmuutto on ”hallitsematonta” ja se pitäisi sovittaa Suomen talouteen. Määrittelemättä sen kummemmin mitä tarkoitetaan, talouden pitäisi raportin mukaan olla ”kestävällä pohjalla”, jotta maahanmuuttajien vastaanottaminen olisi mahdollista.

Kulmakarvat nousevat kuitenkin vielä enemmän tässä kohdassa:

Alun perin lähinnä ihmisten rodullis-biologiseen eriarvoisuuteen viittaava rasismin käsite on otettu osaksi maahanmuuttopoliittista keskustelua ja kiistaa; voimakkaana sanana se toimii vastakkainasettelua lietsovana ja vaikeuttaa osapuolia kunnioittavaa vuoropuhelua.

Raportti näkee rasismi-sanan käytön ongelmallisena, koska se estää kunnioittavaa vuoropuhelua. Mieleen tulee kysyä, eikö kaikki verkossa pyörivä suora rasistiseen väkivaltaan kehottaminen ja sen toteuttaminen ole suurempi ongelma kuin rasismi-sana?

rajaa.jpg

Kirjoittajat eivät näytä perehtyneen rasismi-sanan käyttötapoihin: sanan käyttö ulottuu rotubiologian lisäksi kulttuuriperustaiseen syrjintään. Ihmisoikeusliiton julkaisemassa Timo Makkosen Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa –tutkimuksessa rasismista sanotaan:

Kun perinteisessä merkityksessä rasismi ideologiana pitää sisällään uskomuksen rotujen olemassaolosta ja niiden arvottamisesta, niin uudessa rasistisessa ideologiassa on korostettu näiden sijaan kulttuuria ja kulttuurien arvottamista.

Sanan käytön tuomitsemisen lisäksi Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusraportti samaistaa rasismin ja rasismin vastustamisen:

Suomalainen yhteiskunta siirtyi vuoden 2015 aikana Friedrich Glasl’in sanoin konfliktin eskaloitumisen ‘kolmannelle portaalle’, sanoista tekoihin, joka ilmeni runsaasti mediahuomiota saaneina mielenosoituksina ja niitä estävinä väkivaltaisina vastamielenosoituksina, tuhopolttoiskuina, katuväkivaltana ja -partiointina.

Rasismi-sanan käyttö lisää vastakkainasettelua ja konfliktin eskaloitumisen yksi muoto ovat ”väkivaltaiset vastamielenosoitukset”. Miksi monikko? Mihin muuhun tämä kohta viittaa kuin yhteen itsenäisyyspäivän mielenosoitukseen? Kannattaako se todella esittää konfliktin osapuolena, kun toinen ”osapuoli” on suorittanut yli kymmenen väkivaltaista hyökkäystä?

Kulmakarvat nousevat vielä kerran raportissa toistellun ”laiton maahanmuuttaja” –sanan kohdalla. Jos rasismi-sana tuottaa kirjoittajille ongelmia, miksi he käyttävät termiä, jonka käyttämistä muun muassa kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM kehottaa välttämään? IOM kirjoittaa käsitteestä:

Termi “epätavallinen” on “laitonta” suositeltavampi, koska jälkimmäisellä on rikollinen konnotaatio ja sen katsotaan kieltävän siirtolaisten ihmisyyden.

Pakolaisuuteen perustuvasta rajan ylittämisestä ei tuomita oikeudessa. Myös Helsingin Sanomat toistaa saman sananmuodon “laiton maahanmuuttaja” ja toistaa muutenkin raportin linjauksia kyseenalaistamatta tai asiantuntijoita haastattelematta.

Parempaankin asian käsittelyyn pitäisi pystyä. Varsinkin tuon kokoisella tutkimusrahoituksella ja HS:n journalistisilla resursseilla

 

EDIT 19.2. 10:00: Lisätty rajan ylittämistä koskeva lainkohta.

Standard

YLE tuhotaan, motiivina ei ole tasapuolisuus

Viestinnän keskusliitto julkaisi 15.2. ehdotuksensa julkisen yleisradiopalvelun tehtävästä, rahoituksesta ja valvonnasta. Liitto edustaa suomalaisia mediayrityksiä ja sen hallituksessa istuvat suurten kaupallisten medioiden edustajat.

vkl

Suosituksissa YLEn erillinen verkkouutisten tuotanto halutaan ajaa kokonaan alas. Muotoilu kuuluu:

Julkisen palvelun tehtävänä pitäisi olla audiovisuaalisten sisältöpalvelujen ja radio-ohjelmistojen tuottaminen, hankkiminen ja välittäminen kansalaisille. Tekstimuotoiset, vain verkkoon tuotettavat sisältöpalvelut jäisivät tehtävän ulkopuolelle.

Perusteluna on, että YLEn toiminta vääristää kilpailua yleisen edun vastaisesti. Tämä suhtautuminen tulee lähelle HS:n raportoimaa Sipilän hallituksen YLE-vihamielistä linjaa. Samalla Liitto haluaa ajaa alas YLEn aluetoimitukset, jotta paikallismedioille jäisi ”elintilaa”.

Keskustajohtoisen hallituksen aikana tämä kaikki tuntuu kummalliselta. On keskustalaisen aluepolitiikan pitkän linjan ansiota, että lakiin ylipäätään on kirjattu alueellisen tarjonnan turvaaminen. Sillä halutaan varmistaa tiedonvälitys sellaisilla alueilla, jonne markkinaehtoisesti ei synny esimerkiksi uutistoimituksia. Alasajon tilalle ei välttämättä tule muuta kuin niukkuus, uutisten puute.

Väite ”kilpailutilanteen vääristämisestä” ja yleisestä edusta on myös kummallinen, tyhjä fraasi. Kun katsotaan tuoreinta katsausta Suomen eniten vierailluista verkkosivuista, huomataan, että uutissivustojen viiden kärjen viikossa tavoittamien ihmisten määrä pyörii puolessatoista, kahdessa miljoonassa. YLEn poistaminen sijalta kolme ei muuttaisi kilpailuasetelmaa mitenkään, se vain lisäisi muiden sivujen kävijöitä.

TNS

Tässä on huomautettava, että Iltasanomat ja Iltalehti keikkuvat listan kärjessä ilman uutisten lukemista rajoittavaa maksumuuria. On huono argumentti YLEn alas ajamiseksi, että esimerkiksi HS ei ole keksinyt tapaa rahoittaa omaa toimintaansa digitalisaation aikana. Mediat ovat kriisissä, mutta se ei johdu YLEstä eikä ratkaisu saa olla kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeän tiedonvälitystoiminnon alasajaminen.

Liiton suosituksissa halutaan luopua YLE-veron indeksikorotuksista. Se tarkoittaa, että kustannustason noustessa rahoituksen määrä ei nouse, eli kyse on leikkauksesta. Myös verkkouutistoiminnan alasajo tarkoittaisi YLElle pienempää rahoituspottia.

YLEn verkkouutistoiminnasta luopuminen tarkoittaa kaupalliselle medioille lisää kävijöitä. Indeksikorotuksesta luopuminen on osa laajempaa nyt käynnissä olevaa projektia valtion verokertymän pienentämiseksi. Se siis voi tarkoittaa yritysten edun mukaista kokonaisveroasteen alentamista.

Tässä ei ole kyse tasapuolisuudesta, vaan elinkeinoelämän häikäilemättömästä voitontavoittelusta.

Hiljattain tehdyssä seitsemän eurooppalaisen maan vertailussa suomalaiset kokivat mediailmastonsa olevan eniten oikealle kallellaan. Sellaisessa tilanteessa kaupallisista intresseistä, mainostajista ja suuryrityksistä riippumattoman uutistuotannon säilyttämisessä voi olla järkeä.

bias

 

Standard