Presidentti ojensi kätensä äärioikeistolle

Presidentti Sauli Niinistö avasi valtiopäivät 3.2.2016 maahanmuuttoon keskittyneellä puheella. Puhe on herättänyt paljon keskustelua ja sitä on arvosteltu muun muassa kovuudesta. Kiitostakin on tullut. Pääministeri Juha Sipilä kiitti Niinistön avausta ”tolkun ihmisen” puheena. Puheesta ilahtuivat myös perussuomalaiset.

Erityisesti perussuomalaiset ilahtuivat aivan syystä. Niinistön puhe on nimittäin pitkän kehityskulun tulos, jossa perussuomalaisten aiemmin kauhisteltu poliittinen retoriikka vähitellen normalisoituu osaksi jokapäiväistä poliittista puhetta.

Niinistön puheen lähempi tarkastelu osoittaa, että se, samoin kuin osin jo hänen tämänvuotinen uudenvuodenpuheensa, on hyvin lähellä perussuomalaisten vuoden 2011 eduskuntavaaliohjelman maahanmuuttolinjauksia. Tuo ohjelma liittyy puolueen ”jytkyvuoteen”, jolloin se kasvatti äänisaalistaan 4%:sta 19%:iin ja sai 34 kansanedustajapaikkaa. Perussuomalaisten vuoden 2015 maahanmuuttopoliittisen ohjelman vihamielistä retoriikkaa Niinistön puhe ei sentään täysin tavoita. Perussuomalaisten ja homma-foorumin retoriikka valuu osaksi valtavirtaa vähin erin.

Alla käydään läpi Niinistön retoriikan ja perussuomalaisten vaaliohjelman merkittävimmät kolme yhteneväisyyttä.

 

1. Kulttuurin ja arvojen suojaaminen

Niinistön puheessa merkittävin ja toistetuin osa ovat eurooppalaiset arvot. Hän ei määrittele näitä arvoja, mutta tulkitsee maahanmuuton merkittävimmin uhkaavan juuri arvoja. Ne mainitaan puheessa yhteensä kuudesti. Kuvaava esimerkki ovat nämä sanat:

Eurooppa ei pitkään enää kestä hallitsematonta kansainvaellusta. Sietorajan ylittyminen romahduttaa arvojärjestelmäämme.

Niinistö lähentyy tällä puheella Euroopan islamisaatiolla pelottelevaa äärioikeistoa ja niin kutsuttuja eurabia-teorioita. Niiden väestötieteellisesti kyseenalainen lähtökohta on, että maahanmuuttajat tulevat nimenomaan toisen kulttuurin edustajina Eurooppaan ja uhkaavat pelkällä olemassaolollaan jotakin eurooppalaista arvopohjaa. On merkittävää, että Niinistö vetoaa juuri höttöiseen “arvojen” käsitteeseen esimerkiksi talouden sijaan. Arvoihin kohdistuvia argumentteja on vaikeampaa kumota juuri niiden epäselvyyden vuoksi.

Niinistö vetosi vuoden 2016 uudenvuodenpuheessaan ”maassa maan tavalla” -periaatteeseen juuri suomalaisten arvojen puolustamiseksi.

Tästä kulttuurin ja arvojen suojaamisesta perussuomalaisten vaaliohjelma on samaa mieltä:

Kotouttamispolitiikan lähtökohtana tulee olla periaate ”maassa maan tavalla”, koska se on sekä maahanmuuttajien että vastaanottavan yhteiskunnan etu. Ensisijaisesti maan tavat tarkoittavat Suomen lakeja, mutta myös kulttuuriset normit ovat osa yhteiskuntaamme. — . Suomalaisen kulttuurin vaaliminen ja yhteiskunnan järjestyksen ylläpitäminen ei ole rasismia. Perussuomalaiset eivät hyväksy kotouttamispolitiikan peruslähtökohdaksi sitä, että kantaväestön tulisi sopeutua maahanmuuttajien tapoihin tai että vieraista kulttuureista tuleville alettaisiin luoda heidän lähtömaansa kulttuuriin perustuvaa lainsäädäntöä ja viranomaiskäytäntöjä

 

2. Avun tarpeen kyseenalaistaminen

Kansanedustaja Nasima Razmyar on  arvostellut Niinistön tapaa niputtaa yhteen turvapaikanhakijoita ja arvailla heidän motiivejaan. Puheessaan Niinistö määrittelee ylimalkaisesti Eurooppaan saapuvat turvapaikanhakijat muiksi kuin välittömässä hädässä oleviksi:

Maahanmuuttovirta Eurooppaan, myös Suomen osalta, on paljolti kansainvaellusta, siis muuta kuin välitöntä hätää pakenevaa. — Sekavassa tilanteessa tulijoidenkin tilanne saattaa vain paheta. Tiedossa on, että pakolaisia käytetään hyväksi. — On myös riski, että pakolaisia käytetään kyynisen valtapolitiikan välineinä.

Perussuomalaisten ohjelma toteaa samoin, että harva todella kaipaa suojaa:

Vain pieni osa Suomeen saapuvista turvapaikanhakijoista saa turvapaikan, mikä johtuu siitä, että äärimmäisen pieni osa turvapaikanhakijoista on kansainvälisten sopimusten tarkoittamia pakolaisia, joiden suojeluun Suomi on sitoutunut. Suurin osa turvapaikanhakijoista on liikkeellä taloudellisista syistä tai lähtömaan yleisten olosuhteiden vuoksi.

 

3. Käännytysten tarve

Niinistö kaipaa nopeampia käännytyksiä ja ylipäätään koko tulijoiden määrän vähentämistä:

Parasta on tunnustaa tosiasiat, ja parasta, että tunnustuksen antaa EU ja ryhtyy yhteisen rajavalvonnan, muuttoliikkeen hidastuttamisen ja nopeutettujen käännytysten tielle ja sitä kautta raivaa turvan tilaa pahimmassa hädässä oleville.

Samoin perussuomalaiset toivovat lisävauhtia prosesseihin:

Perussuomalaisten mielestä Suomen tulee ottaa käyttöön pikakäännytys, jossa ilmeisen perusteettomat (esimerkiksi toisen EU-maan kansalaisen tekemät) turvapaikkahakemukset käsitellään ja hylätään 24 tunnin aikana ja käännytys pannaan toimeen välittömästi. Lähes kaikista kielteisistä turvapaikkapäätöksistä valitetaan, minkä vuoksi valitusprosessia on yksinkertaistettava ja lyhennettävä.

 

Lopuksi

On mielenkiintoista, että Niinistön puheessa selvästi poikkeava kohta perussuomalaisten vuoden 2011 vaaliohjelmaan nähden on, että hän flirttailee kansainvälisten velvoitteiden noudattamatta jättämisen kanssa, mitä perussuomalaisten ohjelma ei tee.

Varatuomari Niinistö on tältä osin valmis menemään jopa pidemmälle kuin perussuomalaiset olivat vuonna 2011. Ehkä hän koulutustaustansa ansiosta uskaltaa venyttää laintulkintaa enemmän kuin vuonna 2011 vielä siipiään eduskunnassa kokeileva puolue.

Joka tapauksessa äärioikeisto sai presidentiltä eduskuntakauden avajaisissa sellaisen kädenojennuksen, että presidentiltä sellaista ei ole Suomessa aikoihin nähty. Puheella tulee olemaan ikäviä seurauksia monille apua tarvitseville ihmisille

Presidentti ei valitettavasti joudu koskaan itse kohtaamaan heistä useimpia.

niini

EDIT 4.2.2016 kl 10:34. Pidennetty PS:n vaaliohjelman “Maassa maan tavalla”-sitaattia.

Advertisements
Standard

One thought on “Presidentti ojensi kätensä äärioikeistolle

  1. Pingback: Mitä sanoista seuraa? | Veikka Lahtinen

Comments are closed.