YLE tuhotaan, motiivina ei ole tasapuolisuus

Viestinnän keskusliitto julkaisi 15.2. ehdotuksensa julkisen yleisradiopalvelun tehtävästä, rahoituksesta ja valvonnasta. Liitto edustaa suomalaisia mediayrityksiä ja sen hallituksessa istuvat suurten kaupallisten medioiden edustajat.

vkl

Suosituksissa YLEn erillinen verkkouutisten tuotanto halutaan ajaa kokonaan alas. Muotoilu kuuluu:

Julkisen palvelun tehtävänä pitäisi olla audiovisuaalisten sisältöpalvelujen ja radio-ohjelmistojen tuottaminen, hankkiminen ja välittäminen kansalaisille. Tekstimuotoiset, vain verkkoon tuotettavat sisältöpalvelut jäisivät tehtävän ulkopuolelle.

Perusteluna on, että YLEn toiminta vääristää kilpailua yleisen edun vastaisesti. Tämä suhtautuminen tulee lähelle HS:n raportoimaa Sipilän hallituksen YLE-vihamielistä linjaa. Samalla Liitto haluaa ajaa alas YLEn aluetoimitukset, jotta paikallismedioille jäisi ”elintilaa”.

Keskustajohtoisen hallituksen aikana tämä kaikki tuntuu kummalliselta. On keskustalaisen aluepolitiikan pitkän linjan ansiota, että lakiin ylipäätään on kirjattu alueellisen tarjonnan turvaaminen. Sillä halutaan varmistaa tiedonvälitys sellaisilla alueilla, jonne markkinaehtoisesti ei synny esimerkiksi uutistoimituksia. Alasajon tilalle ei välttämättä tule muuta kuin niukkuus, uutisten puute.

Väite ”kilpailutilanteen vääristämisestä” ja yleisestä edusta on myös kummallinen, tyhjä fraasi. Kun katsotaan tuoreinta katsausta Suomen eniten vierailluista verkkosivuista, huomataan, että uutissivustojen viiden kärjen viikossa tavoittamien ihmisten määrä pyörii puolessatoista, kahdessa miljoonassa. YLEn poistaminen sijalta kolme ei muuttaisi kilpailuasetelmaa mitenkään, se vain lisäisi muiden sivujen kävijöitä.

TNS

Tässä on huomautettava, että Iltasanomat ja Iltalehti keikkuvat listan kärjessä ilman uutisten lukemista rajoittavaa maksumuuria. On huono argumentti YLEn alas ajamiseksi, että esimerkiksi HS ei ole keksinyt tapaa rahoittaa omaa toimintaansa digitalisaation aikana. Mediat ovat kriisissä, mutta se ei johdu YLEstä eikä ratkaisu saa olla kansalaisyhteiskunnan kannalta tärkeän tiedonvälitystoiminnon alasajaminen.

Liiton suosituksissa halutaan luopua YLE-veron indeksikorotuksista. Se tarkoittaa, että kustannustason noustessa rahoituksen määrä ei nouse, eli kyse on leikkauksesta. Myös verkkouutistoiminnan alasajo tarkoittaisi YLElle pienempää rahoituspottia.

YLEn verkkouutistoiminnasta luopuminen tarkoittaa kaupalliselle medioille lisää kävijöitä. Indeksikorotuksesta luopuminen on osa laajempaa nyt käynnissä olevaa projektia valtion verokertymän pienentämiseksi. Se siis voi tarkoittaa yritysten edun mukaista kokonaisveroasteen alentamista.

Tässä ei ole kyse tasapuolisuudesta, vaan elinkeinoelämän häikäilemättömästä voitontavoittelusta.

Hiljattain tehdyssä seitsemän eurooppalaisen maan vertailussa suomalaiset kokivat mediailmastonsa olevan eniten oikealle kallellaan. Sellaisessa tilanteessa kaupallisista intresseistä, mainostajista ja suuryrityksistä riippumattoman uutistuotannon säilyttämisessä voi olla järkeä.

bias

 

Advertisements
Standard