“Rasismi”-sana on ongelma, “laiton maahanmuuttaja” ei?

Helsingin Sanomat uutisoi 17. helmikuuta Poliisiammattikorkeakoulun johtaman tutkimushankkeen tuoreesta raportista uhkaavin sanankääntein. Maahanmuuttoon liittyy “vakavia turvallisuusuhkia ja rikollisuutta, joihin Suomi on valmistautunut huonosti.” Jutussa kerrotaan raporttia siteeraten, että pahin skenaario Suomelle olisi ”kymmenien ellei satojen tuhansien laittomien maahanmuuttajien pyrkiminen Suomeen”.

Raportin tilasi Valtioneuvoston kanslia, joka rahoitti tutkimusta 200 000 eurolla. Rahoista yli kolme neljäsosaa meni Poliisiammattikorkeakoululle.

Niin Helsingin Sanomien jutussa kuin itse raportissa kiinnittää huomiota kielenkäyttö. Maahanmuutto on ”hallitsematonta” ja se pitäisi sovittaa Suomen talouteen. Määrittelemättä sen kummemmin mitä tarkoitetaan, talouden pitäisi raportin mukaan olla ”kestävällä pohjalla”, jotta maahanmuuttajien vastaanottaminen olisi mahdollista.

Kulmakarvat nousevat kuitenkin vielä enemmän tässä kohdassa:

Alun perin lähinnä ihmisten rodullis-biologiseen eriarvoisuuteen viittaava rasismin käsite on otettu osaksi maahanmuuttopoliittista keskustelua ja kiistaa; voimakkaana sanana se toimii vastakkainasettelua lietsovana ja vaikeuttaa osapuolia kunnioittavaa vuoropuhelua.

Raportti näkee rasismi-sanan käytön ongelmallisena, koska se estää kunnioittavaa vuoropuhelua. Mieleen tulee kysyä, eikö kaikki verkossa pyörivä suora rasistiseen väkivaltaan kehottaminen ja sen toteuttaminen ole suurempi ongelma kuin rasismi-sana?

rajaa.jpg

Kirjoittajat eivät näytä perehtyneen rasismi-sanan käyttötapoihin: sanan käyttö ulottuu rotubiologian lisäksi kulttuuriperustaiseen syrjintään. Ihmisoikeusliiton julkaisemassa Timo Makkosen Rasismi ja etninen syrjintä Suomessa –tutkimuksessa rasismista sanotaan:

Kun perinteisessä merkityksessä rasismi ideologiana pitää sisällään uskomuksen rotujen olemassaolosta ja niiden arvottamisesta, niin uudessa rasistisessa ideologiassa on korostettu näiden sijaan kulttuuria ja kulttuurien arvottamista.

Sanan käytön tuomitsemisen lisäksi Poliisiammattikorkeakoulun tutkimusraportti samaistaa rasismin ja rasismin vastustamisen:

Suomalainen yhteiskunta siirtyi vuoden 2015 aikana Friedrich Glasl’in sanoin konfliktin eskaloitumisen ‘kolmannelle portaalle’, sanoista tekoihin, joka ilmeni runsaasti mediahuomiota saaneina mielenosoituksina ja niitä estävinä väkivaltaisina vastamielenosoituksina, tuhopolttoiskuina, katuväkivaltana ja -partiointina.

Rasismi-sanan käyttö lisää vastakkainasettelua ja konfliktin eskaloitumisen yksi muoto ovat ”väkivaltaiset vastamielenosoitukset”. Miksi monikko? Mihin muuhun tämä kohta viittaa kuin yhteen itsenäisyyspäivän mielenosoitukseen? Kannattaako se todella esittää konfliktin osapuolena, kun toinen ”osapuoli” on suorittanut yli kymmenen väkivaltaista hyökkäystä?

Kulmakarvat nousevat vielä kerran raportissa toistellun ”laiton maahanmuuttaja” –sanan kohdalla. Jos rasismi-sana tuottaa kirjoittajille ongelmia, miksi he käyttävät termiä, jonka käyttämistä muun muassa kansainvälinen siirtolaisjärjestö IOM kehottaa välttämään? IOM kirjoittaa käsitteestä:

Termi “epätavallinen” on “laitonta” suositeltavampi, koska jälkimmäisellä on rikollinen konnotaatio ja sen katsotaan kieltävän siirtolaisten ihmisyyden.

Pakolaisuuteen perustuvasta rajan ylittämisestä ei tuomita oikeudessa. Myös Helsingin Sanomat toistaa saman sananmuodon “laiton maahanmuuttaja” ja toistaa muutenkin raportin linjauksia kyseenalaistamatta tai asiantuntijoita haastattelematta.

Parempaankin asian käsittelyyn pitäisi pystyä. Varsinkin tuon kokoisella tutkimusrahoituksella ja HS:n journalistisilla resursseilla

 

EDIT 19.2. 10:00: Lisätty rajan ylittämistä koskeva lainkohta.

Advertisements
Standard