Minä en vaihda pankkia, kerron miksi

Finanssikonserni Nordea on jäänyt kiinni varakkaille yksityishenkilöille perustamistaan veroparatiisiyhtiöistä osana Panama Papers –veroparatiisivuotoa. Nordean toiminta on tuomittu laajalti, muun muassa presidentti Sauli Niinistö on pyytänyt selvitystä asiasta ja SDP on vetänyt asiakkuutensa pankista. Facebookissa “eroanordeasta.fi“-sivu on kerännyt päivässä lähes 1000 tykkääjää.

On oikein ja kohtuullista, että Nordean asiakkaat eivät tue pankkia, joka murentaa hyvinvointivaltion perustaa mahdollistamalla veronkierron. Kaikki konsernin toimintaan kiinnitetty negatiivinen huomio on ansaittua.

Nordean veroparatiisikikkailu ei silti saa minua vaihtamaan pankkia. En nimittäin näe mitään syytä luottaa muiden pankkien eettisyyteen yhtään enempää kuin Nordean.

Paljastusjutuissa on taipumusta keskittyä syntipukkiin, jonka annetaan kaatua samalla kun muut huokaisevat helpotuksesta ja jatkavat kuten ennenkin. Verojen kohdalla Nordean paljastunut toiminta on todella härskiä. Jollain tavalla vielä rivommalta kuitenkin tuntuu se, mikä on Suomessa täysin normaalia arkea.

Pankkien kohdalla ilmeinen esimerkki on verosuunnittelu. Otetaan kolme esimerkkiä.

1.

Tervetuloa tutustumaan Private Banking palveluumme! Ammattitaitomme varainhoidossa, rahoituksessa ja verotuksessa palvelevat erityisesti varakkaita yksityishenkilöitä ja yrittäjiä. Sovimme mielellämme kanssasi tapaamisen, jonka yhteydessä voimme yhdessä suunnitella, kuinka voimme palvella sinua ja perhettäsi.

Varainhoito
Perhe- ja jäämistöoikeus
Verosuunnittelu
Yritysrakenteen suunnittelu
Sukupolvenvaihdokset Yrityskaupat
Ulkomaille muutto

Näin kertoo Ålandsbanken, yksi söpöläisistä, jonne Nordeasta kaikonneet perustavat juuri tiliä.

2.

Jos esimerkiksi vuonna 2007 realisoitui tappiota, niin nyt on viimeiset hetket vähentää nämä verotuksessa. Tappiot ovat nimittäin verovähennyskelpoisia kolme verovuotta kaupantekovuoden jälkeen. Siksi joku hyvin tuottanut sijoitus voi olla järkevää kotiuttaa vielä tämän vuoden puolella, ja voitot saa tavallaan verottomasti.

Näin taas kuvailee verosuunnittelua vuonna 2010  Helsingin OP:n silloinen sijoituspäällikkö Tiina Koivu.

3.

[N]yrkkisääntönä voitaneen suositella, että omistajayrittäjän kannattaa maksaa itselleen kohtuupalkkaa yrityksen tuloveroprosenttiin saakka, eli siten, että omistajayrittäjän henkilökohtainen ansiotuloveroprosentti on 20 % tienoilla. Tämän jälkeen omistajayrittäjä voi nostaa haluamansa tulot osinkoina, joiden lopullinen verorasitus on yhteydessä PK-yrityksen nettovarallisuuteen ja osakkeen matemaattiseen arvoon –

Tämä katkelma on Nordic Law –lakitoimiston ohjeista pk-yrityksen verosuunnitteluun.

Nämä kolme esimerkkiä ovat pisara meressä. Niiden ainoa tehtävä on osoittaa, että ei ole mikään Nordean erityisyys tarjota asiakkailleen tapoja minimoida yritystoimintansa verorasite. Se on täysin arkipäiväinen tapa, johon pankeilla on valmiiksi rakennettuja palveluja. Ero Nordeaan on, että nämä keinot ovat laillisia. Yhtäläisyys on, että tavoite on tukea julkista sektoria niin vähän kuin ikinä mahdollista.

Mitä tästä opimme? On turhaa odottaa, että yritykset koskaan ryhtyisivät massamitassa ylistetyn Supercellin kaltaisiksi hyviksi veronmaksajiksi vapaaehtoisesti. Tai kuten Nordic Law asian ilmaisee: ” Ottaen myöskin huomioon sen, että osakeyhtiön pääasiallisiin tehtäviin lukeutuu voiton tuottaminen, on se myös luonnollista, että verorasitusta pyritään optimoimaan mahdollisimman kevyeksi.”

Verot ovat yritysten näkökulmasta osa kuluja, jotka osakkeenomistajat pyrkivät minimoimaan. Vaikka yksittäiset yritykset toimisivat toisin, tätä yleissääntöä on vaikea kiistää. Sen voi muotoilla myös niin, että niillä, jotka elävät korkeilla pääomatuloilla ja käyttävät yksityisiä palveluita, on ristiriitainen intressi niiden kanssa, jotka elävät matalilla palkkatuloilla ja käyttävät julkisia palveluita. Tämä ristiriita on suurempi kuin Nordean sekoilu. Sen vaikutukset ovat laajempia kuin Islannin hallituksen toilailut.

Panama Papers –vuoto on jo saanut Islannin pääministerin eroamaan. Se, mikä jää nähtäväksi, on millaisia pysyviä muutoksia vuoto aiheuttaa yritysten toimintatavoissa ja ennen kaikkea niihin kohdistuvassa säätelyssä. Kun yrityksiin ei voi luottaa, voidaanko sitten luottaa kansanvaltaan? Kansan Uutiset muistuttaa, että Sipilän hallitus ilmoitti leikkaavansa harmaan talouden torjunnasta viime vuonna (kritiikin jälkeen tosin tultiin katumapäälle), ja Alexander Stubb on ajanut omaisuuden hallintarekisteröintiä. Muutosta ei siis ole luvassa, ellei sitä aleta vaatia tosissaan.

Veroista keskustelemista ei kannata jättää Nordean tapaukseen. Sen takaa löytyy jokapäiväinen, hyväksytty ja normaalina pidetty sosiaalipalvelujen pohjan murentaminen, jota ei pankkia vaihtamalla ratkaista.

verot

 

Advertisements
Standard