Malli työllistämiseen Yhdysvaltojen etelävaltioilta

Iltasanomat uutisoi 12.4. hallituksen kaavailemasta uudesta työnäytepalvelusta. Se on ”ei-työsuhteinen vapaaehtoisuuteen perustuva palvelu”, jonka ”antaminen tarkoittaisi lyhytkestoista työskentelyä potentiaalisen työnantajan tehtävissä”. Lisäksi kerrottiin, että ” [v]ielä ei ole tietoa, saako työtön työnäytteen aikana palkkaa ja jos saa, niin minkä suuruinen palkka on”.

Asiaa esitteli työministeri Lindström (PS). Hänestä uutisoitiin samana päivä, että hän jättää sosiaalisen median palvelu facebookin. Syy oli, että hänen tekemäänsä politiikkaa arvosteltiin:

Hän sanoo kyllästyneensä siihen, että viaton päivitys paisui äkkiä kritiikiksi hallituksen harjoittamaa politiikkaa kohtaan.

On varmaan ihan hyvä aika lähteä. Työnäytepalvelu tuskin menee perussuomalaisten vasemmistosiivelle purematta kurkusta alas. Työn tekeminen ilman työsuhdetta ja mahdollisesti ilmaiseksi ei kuulosta työntekijän kannalta kovin hyvältä diililtä. Itse asiassa se kuulostaa selvältä askeleelta kohti oikeudetonta yhteiskuntaa, jossa työnantaja voi teettää lyhyet keikkahommat ilmaiseksi. Tosin vapaaehtoisesti.

Vapaaehtoisuus ei kuitenkaan tulevaisuudessa ole selviö. Samasta tiedotustilaisuudesta kerrotaan myös, että työllistämistoimiin on tukia haluavien jatkossa osallistuttava:

Velvollisuutta ottaa työtä vastaan tiukennetaan ja alueellista liikkuvuutta lisätään. Samalla työttömille tulee aiempaa tiukempi velvollisuus osallistua kaikkiin työllistymistä edistäviin palveluihin, Lindström ilmoitti.

Saku Timonen kirjoittaa samana päivänä Ouluun ilmaistyöllä teetettävästä matkailukeskuksesta. Hyviä esimerkkejä työllisyyden edistämisestä löytyy hänen kirjoituksistaan paljon muitakin.

Hallituksen ja sen edeltäjien työllistämistoimien tavoite ei näytä olevan vain työllisyyden lisääminen, vaan myös työelämän pelisääntöjen ohi teetettävän ilmaistyön helpottaminen ja työttömien aseman yleinen kurjistaminen. Mielekkään palkkatyön lisääminen on teknologisen työttömyyden ja vaihtelevien suhdanteiden maailmassa vaikeaa, työvoiman kurjistaminen taas huomattavan helppoa ja halpaa ihan kotimaan toimilla.

Otsikon viittaus orjatyövoiman käyttöön saattaa tuntua karskilta. Sen on tarkoitus muistuttaa, että työn teettäminen ei itsestäänselvästi tarkoita ihmisten elinolosuhteiden paranemista. Orjuus ja työ ilman sopimusta tai palkkaa sijoittuvat samalle skaalalle, vaikka toisessa työntekijä saakin mennä illalla kotiin. Niitä yhdistää alistussuhde, josta työn teettäjä ottaa yksipuolisesti kaiken hyödyn ja tulevaisuus, josta puuttuu toivo.

Jari Lindström on varmasti onnellisempi, kun ei tarvitse kuunnella facebookissa kansan valitusta. Hänhän yrittää vain auttaa.

Slave_sale_poster.jpg

Advertisements
Standard