Luokkapolitiikan vuosi

Suomessa käytiin eduskuntavaalit 19.4.2015. Vaalien perusteella muodostettiin Juha Sipilän johtama porvarihallitus, jossa mukana ovat Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset. Olemme siis todistaneet tuon hallituksen politiikkaa noin vuoden.

Suomessa ei ole tapana puhua luokasta politiikan yhteydessä. Käsitettä kartetaan esimerkiksi journalismissa. Luokkien väliset ristiriidat eivät ole aihe, josta mielellään kirjoitetaan, vaan ennemmin puhutaan esimerkiksi yhteisestä edusta ja kansantalouden pärjäämisestä kokonaisuutena.

Kokeillaan kuitenkin ihan ajatusleikin vuoksi tarkastella vaaleista kulunutta vuotta luokkaristiriitojen näkökulmasta. Luokan määrittely ei tietenkään ole yksinkertaista ja erilaisia jaotteluja on paljon. Siksi tässä kirjoituksessa hallituksen luokkapolitiikalla tarkoitetaan yksinkertaistaen sitä, että resursseja ja valtaa siirretään niiltä, jotka omistavat keskimääräistä vähemmän niille, jotka omistavat keskimääräistä enemmän.

Lähdetään luokkapolitiikan etsinnässä liikkeelle Sipilän hallituksen jäsenistä. Luokkapolitiikkaa tekevällä hallituksella voisi ajatella olevan jonkinlaiset omiin eturyhmiin liittyvät syyt tehdä tiettyjä päätöksiä.

Ja kas,  huomattavan monella hallituksen ministerillä on merkittävää omaisuutta ja/tai vahvoja kytköksiä liike-elämään. Sipilä itse on toiminut yritysjohtajana ja on järjestänyt omaisuutensa niin kutsutun vakuutuskuoren avulla piiloon julkisuudelta. Alexander Stubb toimii perheyritys European Sport Servicen hallituksessa ja omistaa lähes kolmanneksen sen osakkeista. Olli Rehn omistaa vaimonsa kanssa neljä asuntoa. Anne Berner toimii Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtajana, omistaa enemmistön sen osakkeista sekä kolme sijoitusasuntoa.

Hallituksen monilla ministereillä pääministeri mukaan lukien on siis omaan taustaansa ja varallisuuteensa liittyvä intressi edistää suurituloisia hyödyttävää politiikkaa. Kun tarkastellaan hallituksen tekemää politiikkaa, tämä intressi näyttää myös tulevan pannuksi toimeen.

Hallitusohjelman julkaisemisen jälkeen vihreät tilasivat eduskunnan tietopalvelulta laskelman hallituksen veroreformien vaikutuksista. Laskelman mukaan hallituksen veroreformit hyödyttävät eniten suurituloisia. Paljon on nähty sen jälkeen. Metsätalousliiketoiminta siirretään osakeyhtiöön. Tieverkko halutaan yhtiöittää ja mahdollisesti yksityistää. Samoin sosiaali- ja terveyspalvelut. ”Kilpailukykysopimukseksi” kutsutuissa neuvotteluissa halutaan, että työntekijät alentavat palkkaansa. Omistussuhteet piilottavaa hallintarekisteröintiä on yritetty ajaa läpi useampaan otteeseen. Pienituloisiin kohdistuvia leikkauksia on uutisoitu pitkin vuotta, viimeksi 6.4., jolloin kohteena olivat HS:n mukaan ”lapsilisät, työttömän peruspäiväraha, työmarkkinatuki, sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha, kansaneläke, takuueläke, rintamalisä, vammaistuki, eläkettä saavan hoitotuki, lesken alkueläke ja jatkoeläke sekä sotilasavustuksen perusavustus.”

Kokonaisuus näyttää selvältä. Hallitus on tehnyt politiikkaa, josta hyötyvät taloudellisesti vauraat ja omistavat. Tämän politiikan voi jakaa karkeasti kahteen osaan: varallisuuden uusjakoon ja toisaalta demokraattisen kontrollin kaventamiseen. Ensimmäistä tehdään kiristävällä talouspolitiikalla, jälkimmäistä yhtiöittämällä ja yksityistämällä. Osa uudistuksista tehdään tietenkin sillä verukkeella, että siitä hyötyy koko kansantalous ja sitä kautta myös vähäväkiset. Näistä vaikutuksista ei kuitenkaan ole mitään takeita, ja olisi naiivia ajatella, että vain hyvä tahto ajaa päätöksiä.

Luokkapolitiikka on siitä hyvä käsite, että se tuo esiin vastakkaiset edut tehdyn politiikan taustalla. Vaikka ei olisi suuri luokkateorian ystävä, on hyvä pohtia kahteen kertaan, luottaako hallituksen vilpittömyyteen ja keinojen toimivuuteen. Niin kauan kuin kansalaiset uskovat hallituksen edistävän yhteistä etua, se saa rauhassa kokeilla, miten pitkälle yksityistävän ja kuristavan politiikan kanssa uskaltaa mennä.

Aika pitkälle on jo menty.

kapital

Advertisements
Standard