Rajojen sulkemista vaativien pieni määrä ei välttämättä ole hyvä merkki

Verkossa on kiertänyt viime päivinä kuvia Turussa järjestetystä Rajat kiinni! –mielenosoituksesta, johon saapui paikalle vain kourallinen ihmisiä. Mielenosoitukset eivät parhaimmillaankaan ole olleet suuria, mutta enimmillään osallistujia on ollut useita satoja. Kuvia Turusta on jaettu ja tykätty ympäri sosiaalista mediaa. Rajat kiinni! -facebook-ryhmässä on vuoden 2016 aikana useampia kertoja aiemminkin valiteltu mielenosoitusten vähäisiä osanottajamääriä.

Kuvissa on tietenkin jotain ilahduttavaa: rasistisen agendan heikko suosio on hieno asia. Rasististen mielenosoitusten pieneneminen voisi olla positiivinen merkki esimerkiksi siitä, että rivit rakoilevat tai että turvapaikahakijoiden tuloon on sopeuduttu syksyn kuohunnan jälkeen. Yksi mahdollinen selitys on kuitenkin toisenlainen: Rajat saatiin lopulta kiinni.

Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden viikkotilasto näyttää tältä:

tulijat.png

Lähde: Migri

Suomen rajojen yli saapui syksyllä huomattavasti enemmän ihmisiä kuin nyt keväällä. Eurooppa on tehnyt kovasti töitä tässä välissä: Ruotsin ja Tanskan välisellä rajalla aloitettiin tarkastukset, solmittiin euroopanlaajuinen sopimus, jonka perusteella ihmisiä palautetaan Kreikasta takaisin Turkkiin, ja Suomi teki uuden rajasopimuksen Venäjän kanssa. Euroopan komission sivuilta löytyy maininta yhteensä kuudesta eri väliaikaisesta rajakontrollista.  Matkustamisen vaikeutumisen vaikutuksesta tulijoiden määrään uutisoitiin jo tammikuussa.

Mielenosoitusten pieneneminen voi siis johtua yksinkertaisesti siitä, että Rajat kiinni! -liikkeen pääasialliset tavoitteet on toistaiseksi saavutettu (tosin todennäköisesti liikkeestä riippumatta) eivätkä ihmiset enää siksi vaivaudu paikalle. Suomi on ollut mukana neuvottelemassa kahden ihmisoikeuksia rikkovan suurvallan kanssa sopimuksia, joiden nojalla ihmisten liikkuvuutta eri maiden välillä on rajoitettu radikaalisti. On täysin mahdollista, että mielenosoitukset aktivoituvat uudelleen, mikäli tulijoiden määrä taas lisääntyy.

EU:n toimet turvapaikanhakijoiden suhteen ovat olleet osoitus maanosan heikosta yhtenäisyydestä: moni maa on pelannut omaa peliään ja osa on kokonaan halunnut sanoutua irti yhteisestä vastuusta tulijoiden vastaanottamisessa. Valtioiden välistä solidaarisuusliikettä ei ole syntynyt. Suomen rasistiset joukkokokoontumiset ovat voineet pienentyä, mutta samalla olemme jättäneet turvapaikanhakijat oman onnensa nojaan Euroopan reunoille.

Eurooppa-päivänä 9.5.2016 juhlitaan Euroopan rauhaa ja yhtenäisyyttä. Tänä vuonna Eurooppa-päivänä mieleen tulee kysymys: mitä arvoa on sellaisella EU:lla, joka tekee rasististen liikkeiden toiveiden mukaista politiikkaa?

unkari.jpg

Piikkilankaa Unkarin rajalla. Kuva: Bor Benedek

 

 

 

Advertisements
Standard