Suomi alistuu väkivaltaisen kumppanin mielivaltaan

Helsingin Sanomat uutisoi 18. toukokuuta, että EU-komissio on todennut Suomen noudattavan vakaus- ja kasvusopimuksen velkakriteeriä. Tämä koukeroinen ilmaisu tarkoittaa, että Suomi ei ota ratkaisevasti enempää velkaa kuin EU haluaisi. Talouskomissaari Pierre Moscovici kuitenkin ilmoittaa, että Suomi saa varoituksen, ja tuore komission maasuositus vaatii Suomelta monia toimenpiteitä.

Kun uutista lukee, on helppo kuvitella EU-komission paikalle väkivaltainen ja alistava mannereurooppalainen puoliso, jonka edesottamuksia Suomi seuraa pelolla ja valmiina taipumaan jokaiseen oikkuun. Suomi ”välttää” toistaiseksi talouden ”tiukemman ohjauksen” ja talouskomissaarilla on ”luottamusta, että asiat ovat hiljalleen menossa parempaan suuntaan”. Väkivaltainen puoliso ei haluaisi lyödä ja toivoo, että ei ole enää pakko. Paremmat ajat tulevat vielä ja ehkä voitaisiin mennä yhdessä vaikka lomalle.

Suomen hallitus on se itsetuhoinen puoli meissä, joka uskoo, mitä lyövä kumppani sanoo eikä halua tehdä vastarintaa. Alexander Stubbin reaktiota komission ilmoitukseen kuvataan uutisessa näin:

Valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoi olevansa huojentunut komission arviosta, jonka mukaan liiallisen alijäämän menettelyä ei tarvitse käynnistää. Hänen mukaansa se olisi merkinnyt iskua Suomen julkisen taloudenpidon uskottavuudelle kansainvälisten sijoittajien ja luottoluokittajien silmissä.

”Se olisi vähentänyt meidän toimintavapauttamme ja sitä liekaa, mitä meillä on omassa talouspoliittisessa itsemääräämisoikeudessamme. Nyt meillä vapaus säilyy. Mutta olemme hyvin tietoisia siitä, mitä pitää tehdä”

Ei sanota vastaan, vaan ollaan huojentuneita, että tällä kertaa ”iskua” ei tullut. Stubb käyttää itse sanaa ”lieka”, mikä viittaa pahoinpitelijän kaulan ympärille sitomaan talutushihnaan. Vapaus alistua kuitenkin säilyy. Ja saamme vähän rahaa ostosten tekemiseen. Ystäviä olisi kiva tavata useammin, mutta ei voi vaatia kerralla liikaa.

Olemmeko olleet tarpeeksi kilttejä? Pelossa eläminen saa seuraamaan jokaista oikkua:

Stubbin mukaan oli vaikea arvioida vielä, oliko komission keskiviikkoisessa suosituksessa astetta positiivisempi sävy kuin mitä EU:sta on viime kuukausina viestitty.

Kaverimme ovat nykyään huolissaan meistä. He juttelevat siitä, miten komissio hakkasi Kreikkaa ja miten traagista oli, että Kreikka ei lopulta noussut kapinaan sen Varoufakiksen kanssa, vaan joutuu kestämään yhä pahempaa väkivaltaa. On surullista nähdä, että Suomi kestää samanlaista kohtelua.

Komissio keksii absurdeja sääntöjä. Velan ja bruttokansantuotteen suhdeluku on vedetty hatusta, mutta vain sen noudattaminen on ”tervettä”. Ja jos jatkamme terveellä pohjalla, jatkossa on kivempaa, enemmän yhteistä aikaa, ehkä pääsemme lomallekin. Salaa aavistamme, että mitään parempia aikoja ei näillä opeilla ole tulossa. Mutta jos ei vyö kiristy, sitä kiristetään meidän puolestamme.

Tai niin hallitus väittää. Se osa meistä, joka pukee talutushihan tottuneesti ja konttaa kadulla, vaikka polvet ovat jo mustelmilla.

 
spouse

Advertisements
Standard