Kivaa viestintää, rasistista politiikkaa

Maahanmuuttovirastolle myönnettiin 2.6. Asenteellisin mediateko 2016 –palkinto ennakkoluulottomasta ja myönteisiä asenteita maahanmuuttajien ja suomalaisten välillä edistävästä viestinnästä. Virastoa kiitettiin vihapuheeseen vastaamisesta sosiaalisessa mediassa ja Uusi Suomi nostaa erityisesti palkintoa koskevassa uutisessaan esiin yhden twitter-keskustelun, jossa Maahanmuuttoviraston twitter-tililtä vastattiin osuvasti kysymykseen siitä, miksi turvapaikaikanhakijoita ei sijoiteta Suomessa leireille.

Hieno homma! On tärkeää, että vihapuheeseen puututaan ja että rohkeus puuttua myös palkitaan. Toinen kysymys taas on, mikä konkreettinen painoarvo viestinnällä pitäisi olla suhteessa muihin asioihin, kun arvioidaan Maahanmuuttoviraston toimintaa. Nokkelan twitter-sanailun ohella Maahanmuuttovirasto on nimittäin näkynyt keväällä uutisissa liittyen päätökseen tiukentaa oleskeluluvan saamisen ehtoja. Toukokuussa tehty päätös muutti toissijaisen suojelun arviota niin, että Afganistania, Irakia ja Somaliaa ei enää katsota vaarallisiksi maiksi, ja siten niihin palauttaminen helpottui.

Maahanmuuttoviraston linjauksen aikaan ulkoasiainministeriö kuitenkin unohti päivittää matkustusohjeensa samoihin maihin. Päätöksen tullessa voimaan kaikki kolme maata määriteltiin tuoreissa matkustiedotteissa alueiksi, joille ”kaikkea matkustamista” tulee välttää, ja samoin lukee ministeriön sivuilla edelleen (1, 2, 3). Maahanmuuttovirasto siis on tehnyt ratkaisun turvapaikanhakijoita koskien, joka poikkeaa ulkoasiainministeriön suomalaisia koskevista ohjeista selvästi. Tätä voisi joku asiaa minua kärkkäämpi kirjoittaja kutsua etniseksi profiloinniksi, ja kysymys maiden todellisesta turvallisuustilanteesta nousi esiin myös mediassa.

13242201_10153634518923310_730047151_o

Käytännössä näyttää todennäköiseltä, että Maahanmuuttoviraston näennäisesti asiantuntijatietoon perustuva arvio on tehty osittain hallituspuolue perussuomalaisten painostuksesta. Tuntuisi kovin ihmeelliseltä yhteensattumalta, että maahanmuuttokriittisen puolueen nouseminen hallitukseen, turvapaikanhakijoiden määrän kasvu ja keskeisten hakijoiden lähtömaiden turvallisuustilanteen yllättävä paraneminen sattuisivat saman vuoden aikana ihan noin vaan. Perussuomalainen kansanedustaja on myös itse nostanut esiin puolueen vaikutuksen maita koskeviin kriteereihin.

Vaikka Maahanmuuttoviraston viestintä hoidettaisiin suurimmalla mahdollisella humanitaarisella eleganssilla, se ei poista sitä, että viraston käytännön ratkaisu maiden turvallisuusoloihin liittyen perustuu muukalaisista eroon pyrkivään politiikkaan. Dialogiin pyrkiminen, nokkeluus ja hyvä meininki ovat asioita, joita suomalaiset voivat tavoitella ja kiitellä toistensa toiminnassa samanaikaisesti kuin vääränlaisiksi määritellyt kehot voidaan lähettää täältä pois olosuhteisiin, joita pidetään suomalaisille liian vaarallisina. Mielenkiintoisen lisän palkintoon tuo se, että Etnisten suhteiden neuvottelukunta on oikeusministeriön nimittämänä ja siten Maahanmuuttoviraston tavoin valtiollinen toimija. Valtiollinen toimija siis palkitsi toisen valtiollisen toimijan hyvästä viestinnästä.

Erittäin huolestuttavan verkkokeskustelun aikoina on tärkeää lähettää signaaleja oikeisiin suuntiin ja palkita positiivisia esimerkkejä rasismin suitsimisesta. Palkinnon myöntäminen kuitenkin tuntuu ristiriitaiselta, koska palkittu toimija tekee samalla arveluttavia ratkaisuja, joiden vaikutukset ovat kaikkea viestintää paljon painavampia. Noita ratkaisuja tulee tarkastella erittäin kriittisesti samalla kun pitää tunnistaa onnistumiset Maahanmuuttoviraston toiminnassa.

Advertisements
Standard