Sosiologian viisi syntiä Matti Apusen mukaan

EVA:n johtaja ja Helsingin Sanomien vakikasvo Matti Apunen on provosoiva kirjoittaja, joka haastaa erityisesti hyvinvointivaltiota koskevia näkemyksiä klassisen liberaalista perspektiivistä. Tehottoman pullamössöhyvinvointivaltioideologian ohella Apusella on muitakin kritiikin kohteita, kuten vasemmistolaisten taiteilijoiden päästäminen liian helpolla yhteiskunnallisessa keskustelussa. Aivan hiljattain Apunen on myös nostanut taas esiin kestoaiheensa yhteiskuntatieteet ja erityisesti sosiologian. Apunen on kyllä suominut muitakin yhteiskuntatieteitä, esimerkiksi “Sedällä on asiaa” kirjoituksessaan, jossa kohteena on syrjäytymisen vastaisen Ihan tavallisia asioita –kampanjan saama kritiikki. Syytetyn penkillä istuu kasvatustieteilijä :

Olen ollut havaitsevinani, että huippuoppineita kasvatusteoreetikkoja korpeavat työryhmän yksinkertaisimmat ohjeet, kuten tämä: “Voitte tutkia lintu-, kasvi- tai karttakirjaa ja ihmetellä yhdessä havaintoja. — Ehkäpä dosentit malttavat tämän yhden kerran olla viisastelematta.

Ajoittaisesta muiden kriittisten tieteiden hutkimisista huolimatta sosiologia kuitenkin esiintyy Apusen vuosien varrella kirjoittamissa teksteissä erityisen usein. Tämä monenlaisia erilaisia tutkimusotteita ja teoriaperinteitä sisäänsä kätkevä yleinen yhteiskuntatiede on Apusen teksteissä aivan tietyssä roolissa: Sosiologia on kolumneissa aina hölmöläissatujen pölkkypää, jota käytetään jonkin Matin oman opetuksen kertomiseen. Teksteissä ei koskaan varsinaisesti viitata sosiologisiin tutkimuksiin tai yritetä tuoda näkyviin, että sosiologiassa on paljon sisäisiä erimielisyyksiä, tieteenteoreettisia kiistoja.  Apusen viittaukset sosiologiaan ovat järjestään ohimeneviä heittoja, mutta johdonmukaisen vittuilevia. Sosiologia on vitsin punchline, Timo Soinia mukaillen asian voisi ilmaista ”missä sosiologia, siellä ongelma”.

Opettavainen tapa käydä läpi sosiologian ongelmat Apusen mukaan on koota ne syntilistaksi, jonka kautta jokainen sosiologi voi pohtia, miten jatkossa tulisi toimia ja millaisia tekoja välttää.

 

1. Mumbo-jumbo (HS 7.6.2016)

obskyyri.jpg

Sitaatti:

Tieteeseen vetoaminen on sikälikin mutkallista, että tiede ei itsekään ole kuin ennen. Sosiologinen ”mumbo-jumbo” on hämärtänyt faktan ja uskomuksen rajaviivaa.

Apusen tuorein sosiologiviilto koskee tieteellisen auktoriteetin roolia mediassa. Siinä missä on ihan hyvä, että asiallisten alojen, kuten ravitsemustieteen ja ilmastotieteen ääni kuuluu, sosiologia on esimerkki näennäistieteellisestä roskasta, koska jotkut tiedonsosiologit ovat käsitelleet kysymystä tosiasioiden sosiaalisesta rakentumisesta. Tämä uhkaa koko tieteen uskottavuutta.

 

2. Teknologian pelkääminen yhdessä taiteen ja median kanssa (Impulssi 17.12.2015)

tekki.jpg

Sitaatti:

Taide, media ja sosiologit myyvät mielellään ajatusta, että teknologia on uhka. Se on kasvotonta, epäinhimillistä ja epätasa-arvoistavaa.

Apunen ylistää kirjoituksessaan robotisaation ja digitalisaation maailmaa mullistavia vaikutuksia ja kehottaa hyväksymään niiden mukana tulevat globaalin kilpailun ja kasvavat tuloerot. Muutosvastarintaakin tietysti esiintyy, ja asialla ovat taide, media sekä tietenkin sosiologia. Kuka sosiologi sitten onkin sanonut, että ”teknologia on uhka”, on toinen, käsittelemättä jäävä kysymys.

 

3. Oikeiston syrjiminen (HS 16.6.2015)

tasa-ar.jpg

Sitaatti:

Ja seuraavan kerran kun lähisosiologinne painottaa moniarvoisuuden tärkeyttä, kysykää, kuinka monta julkioikeistolaista professoria hänen laitoksellaan on.

Yliopistojen hierarkisuutta ja tutkimusteemojen valikointia käsitellessään Apunen kiinnittää huomionsa erityisesti siihen, että näkemykset laitoksilla ovat vasemmistolaisia ja hyvinvointivaltiomyönteisiä. Ilmiötä havainnollistaa se, että sosiologit painottavat moniarvoisuutta, mutta sosiologian professorit eivät ole tyypillisesti oikeistolaisia. Muotoilu vihjaa, että oikeistolaisilla ei ole pääsyä akateemisiin tehtäviin, mutta sitä ei sanota ääneen sen paremmin kuin perusteluakaan tälle piilo-oletukselle.

 

4. Sentimentaalisuus (HS 18.11.2014)

weep.jpg

Sitaatti:

Ekonomistit ovat usein mainettaan parempaa porukkaa. Heillä on talouskysymyksissä kiusallisen sinnikäs tapa arvioida kansantalouden kokonaisetua. He ovat vähemmän sentimentaalisia kuin me, jotka harhauduimme hukkaamaan aikaa tiedotusopin ja sosiologian äärellä.

Apunen kehuu kirjoituksessaan ekonomistiblogi Asiatonta lehtikatsausta ja samalla taloustieteilijöitä. He ajattelevat kokonaisuutta, kansantalouden etua. Paras tapa kertoa tämä on verrata sitä sosiologiaan, joka sopii sentimentaalisuuden nälkäiselle lukijalle. Epäselväksi jää vain, mitä tällä tarkoitetaan. Sosiologia kuitenkin näyttää huonolta.

 

5. Juomisen selittely (HS 17.1.2012)

juopot.jpg

Sitaatti:

Kun ihmisten onnettomuuksiin ja surkeuteen haetaan syitä, jokainen median siteeraama sosiologi ottaa esiin syrjäytymisen ja elämän yleisen epäreiluuden. Juuri kukaan ei mainitse nimeltä juomista – paitsi entiset juopot, jotka raitistuivat AA:ssa absolutisteiksi, mutta eihän ilonpilaajista pidä välittää.

Alkoholismia pohtivassa kirjoituksessa Apunen tarkastelee alkoholismia ja sen kansanterveydellisiä vaikutuksia. Hän kyseenalaistaa kirjoituksessa ajatuksen, että juomiselle pitäisi löytää jokin ulkoinen syy. Sosiologien tehtävä kirjoituksessa on olla niitä pölkkypäitä, jotka selittävät asiaa ”elämän epäreiluudella” eivätkä pohdi juomista tekona sinänsä. Ilmi ei käy, keitä nämä sosiologit ovat, mutta samaa sanoo heistä jokainen.

 

Menkää rauhassa.

Toivottavasti jokainen sosiologi ottaa tämän syntilistan myötä opiksi ja jatkaa uraansa vapaana sentimentaalisuudesta, oikeistoa syrjimättä, teknologiaa pelkäämättä, juomistaan selittelemättä ja suu mumbo-jumbosta puhtaaksi pestynä. Faktoja kohti, sosiologi.

Advertisements
Standard