Hyviksen muotokuva

Me kaikki olemme välillä hän, mutta jotkut ovat hän koko ajan. Hyvis.

Hyviksen tunnistaa muutamasta tuntomerkistä. Ensinnäkin, hän korostaa aina että ”mehän olemme samalla puolella”. Lisäksi hyvis on hyvien puolella. Hyvikselle on tärkeää muistuttaa, että lopulta mielipide-erot sinun ja hänen välillään ovat silloitettavissa, ja te molemmat taistelette pahaa vastaan.

Hyvis kutsuu itseään ”uteliaaksi”. Hän sanoo olevansa vilpittömän kiinnostunut kaikista ilmiöistä ja niiden eri puolista. Käytännössä se tarkoittaa, että hyvis lueskelee tekstejä esimerkiksi robotiikasta, startupeista ja länsieurooppalaisten metropolien uusista muoti-ilmiöistä. Näitä tekstejä luetaan usein amerikkalaisten aikakauslehtien verkkosivuilta. Hyvis itse ajattelee valikoivansa asiat niiden yleisen kiinnostavuuden perusteella, ulkopuolelta tosin näyttää että hän lukee asioita jotka ovat riittävän kaukana köyhyydestä, kurjuudesta ja muusta tylsyydestä, joita hyvis pitää tärkeinä ilmiöinä mutta joita hän tarkkailee vain etäältä.

Hyvis on omasta mielestään ”kriittinen”. Käytännössä se tarkoittaa, että hyvis signaloi mahdollisimman usein olevansa kriittinen, mutta asettuu usein kuitenkin vallan puolelle. Yksi hyvis haluaa kehittää kapitalismista inhimillisen ja paremman version, toinen hyvis näkee jakamistaloudessa potentiaalia siitä huolimatta että kaikki sen olemassaolevat muodot ovat kahden kerroksen työmarkkinoita luovia riistomuotoja, kolmas välittää yhtäkkiä ihan saatanasti Tiernapoikaperinteen monipuolisen historian vaalimisesta, kun joku sanoo sen olevan loukkaava.

Hyvis sanoo haluavansa muutosta, mutta ei näe minkäänlaista vaivaa sen eteen, että muutoksia tapahtuisi.

Hyviksen käsitys itsestään hyviksenä perustuu paljolti sille, että hänellä on ollut aiemmin mielipiteitä, joista hän on tosin suurelta osin luopunut ”realismin” takia. Realismi tarkoittaa, että hyvis on luetellut itselleen mitkä asiat ovat mahdollisia ja mitkä eivät. Mahdollisia ovat sellaiset asiat, jotka voidaan toteuttaa kasvattamatta julkisen sektorin menoja ja haastamatta valtaa.

Keskusteluissa hyvis edustaa tervettä järkeä ja kyselee kysymyksiä, mutta ei koskaan muuta kantojaan. Hyvis saapuu paikalle yleensä kertomaan, miten asia menee ja minkä takia se on niin monimutkainen tai mahdoton, että sitä ei kannata yrittää muuttaa. Aloitus ”olemme samalla puolella” saa peräänsä litanian siitä miten asiat ovat menneet ihan mahdottomiksi. Hyviksen mukaan juuri nyt ollaan historian siinä kohdassa, jossa ihmisoikeusliikkeiden, joita hyvis sanoo kannattavansa, vaatimukset ovat kertakaikkiaan kohtuuttomia.

Hyvis vaikuttaa sisältäpäin. Hän tienaa hyvin ja tuntee kaikki. Hyvis verkostoituu, koska se on välttämätöntä jotta asioita voi viedä ”eteenpäin”. Hyvis puhuu nimenomaan eteenpäin viemisestä. Hyvis joko kieltää kuuluvansa eliittiin tai sitten sanoo, että eliittiin kuuluminen on hyvä asia koska sitten voi muuttaa asioita niiden kanssa joilla on eniten valtaa.

Hyvien puolella oleva hyvis ei taistele, vaan analysoi. Hänellä ei ole ideologiaa, vaan ainoastaan uteliaisuutensa. Hyvis siirtää huomaamattasi jokaisen keskustelun lähemmäs poliittista keskustaa, josta hän kuitenkin itse sanoutuu tiukasti irti. Hyvis on aina muistuttamassa keskustelun tärkeydestä, ja pitää yleensä kaikkia suoran toiminnan vaikuttamisen keinoja väärinä juuri nyt, vaikka pitääkin Rosa Parksia ja suffrageetteja sankareinaan.

Hyvä päivä hyvikselle on sellainen, jona hän on herättänyt keskustelua. Huono päivä taas on sellainen, jossa yhteiskunnan valtasuhteet muuttuvat oikeasti. Silloin hyvis on sitä mieltä että edetään liian nopeasti ja liian rajusti.

 

Advertisements
Standard